Ilmestys

Turun tuomiokirkossa ja Turussa tapahtunutta; Papeille siunaus!

 

Olen velvollinen nämä näyt ja ilmoitukset välittämään eteenpäin, sillä niitä ei ole tarkoitettu vain pidettäväksi omana tietona ja ellen niitä välitä eteenpäin, niistä koituu minulle ilmoituksen väheneminen ja sanoman saajille se vaikuttaa sen, mitä varten se oli annettu. / Oiva Salli 1.)

Nuori yliopisto-opiskelija Hannu Hatanpää pyysi minua kanssaan rukoilemaan Turun tuomio-kirkkoon noin vuonna 2012. Rukoilimme niin sanotussa ”Tarkka-ampujan kappelissa”. Rukouksen lopussa hän alkoi puhua kielillä hyvin voimakkaasti. Sain samalla hyvin selvän näyn, jossa oli Euroopan kartta. Katsoin sitä Suomesta Euroopan mantereelle päin ja Suomesta lähti kuin sota-kartassa suuria nuolia Viro, Latvia, Liettua yksi nuoli, toinen Puolaan, kolmas Saksaan ja pari muuta nuolta vielä länteen Euroopassa. Tunsin kuinka ne olivat nuolia kuvaamaan hyvin suurten ihmisjoukkojen menevän noihin maihin. (Käsitin, että se oli Suomen herätyksen jälkeen tapahtuvaa herätyksen ”vientiä” Suomesta eteenpäin.)

2.) Noin vuonna 2014 samassa ”Tarkka-ampujan kappelissa” Turun tuomiokirkossa oli Turun ruotsinkielisen seurakunnan ehtoolliskirkko, jota piti juuri eläkkeelle jäävä kirkkoherra. Ehtoollisen lopussa hän aloitti kiitosrukouksen. Samalla hetkellä näin näyn: noin 5 metrin korkeudelta seinästä tuli noin 3 metriä leveä voimakkaasti virtaava koski täynnä vettä. Kun rukous päättyi aameneen, tuo koski häipyi näyssä pois. (Ymmärsin tuon kiitosrukouksen tuovan esiin Jeesuksen uhrin voiman ja siunauksen, joka on kuin kuohuva koski elävänä virtana ihmisille.)

3.) Noin vuonna 2010 olin Tuomiokirkossa kirkon takaosan penkissä rukoilemassa kun eteeni tuli näkynä normaalin kokoinen näöltään kuin historian aikainen hovineito. Hänellä oli hyvin kaunis puku ja päänsä päällä korkea hiippa. Hän liikkui puolelta toiselle hitaasti katsoen minuun päin. Kysyin häneltä: ”Kuka sinä olet?” Hän vastasi: ”Olen vartijahenki, ettei täällä mikään pääse muuttumaan.” (Tajusin kyllä, että tässä paikassa on syvä perinteiden kunnioitus ja jopa yliarvostus, ettei mikään voisi muuttua muodoista vapaammaksi)

4.) v.2017 eräs osa-aikainen suntio pyysi: ”Rukoilisitko minun puolestani?” Toki mielelläni rukoilin. Rukouksen lopuksi tulin sanoneeksi itsellenikin yllätykseksi: ”Sinä näet täällä vielä enkeleitä.” Samalla hetkellä näin itse meidän yläpuolellamme useita eri värisiä Jumalan enkeleitä.

5.) v. 2018 heinäkuussa kokoontui Naantalin seurakunnan rukouspiiri eräässä kodissa. Eräs meistä rukoili ääneen ja samassa näin näyssä silloin Turun tuomiokirkon hyvin selvästi. Näyssä se tuli täyteen Jumalan taivaallista kirkkautta. Näky kesti noin puoli minuuttia. Tuon näyn jälkeenkin tuo toisen ääneen rukoilema rukous jatkui, enkä tullut kysyneeksi Jumalalta, mitä näky merkitsi.

6.) Seuraavana päivänä koin hyvin tarpeelliseksi mennä rukoilemaan Turun tuomiokirkkoon. Kun olin vähän aikaa rukoillut, purskahti silmäni täyteen kyyneleitä hyvin äkisti ja voimakkaasti. Koin Herran läsnäolon ja täytyin Pyhällä Hengellä. Koin hyvin selvästi sanoman: ”Jumala on vielä armollinen Suomen kansaa kohtaan.” Samalla koin, että minun täytyy se sanoma mennä kertomaan silloin työvuorossa olevalle suntiolle. En voinut pitää sitä vain omana tietonani.